Category Archives: suomeksi

Suomen ensimmäiset muinais-DNA-tulokset valottavat koillisen Euroopan geneettistä väestöhistoriaa

Suomen ensimmäinen muinais-DNA-tutkimus julkaistiin tänään tiistaina. Tutkimusta on ollut toteuttamassa mm. Sugrige-projekti, jossa työskentelen, yhteistyössä saksalaisen Max Planck -instituutin kanssa. Tulokset paljastivat, että Suomen väestössä on tapahtunut merkittävä geneettinen muutos rautakaudelta nykypäivään. Samalla kävi ilmi, että suomalaisista ennestään tunnettu itäinen geneettinen komponentti on saapunut Fennoskandian alueelle jo ainakin 3500 vuotta sitten.

Lue lisää

Kymmenen pientä tutkijaparkaa

Kymmenen pientä tutkijaparkaa
eli murheellinen tositarina useassa näytöksessä

Kymmenen pientä tutkijaparkaa urasta unelmoi.
Mutt’ yhden rahoitus loppui, vain yhdeksän jatkaa voi.

Yhdeksän pientä tutkijaparkaa tahtoi tiedettä tehdä vaan.
Kun YT:t yhdeltä laitoksen vei, joukko väheni kahdeksaan.

Heistä kahdeksas lähti ulkomaille, meilas sieltä: Tänne jään!
Ja niin on tutkijaparkain luku laskenut seitsemään.

Seitsemännelle tutkijaparalle urkeni ura uusi:
hän rupesi viulunsoittajaksi; oli parkoja enää kuusi!

Kuudes pieni tutkijaparka sai Kirjansa valmihiksi.
Hän vetäytyi syrjemmäs miettimään, jatkaako uraa – ja miksi?

Ja viides pieni tutkijaparka on muita neuvomaan ruvennut
apurahahakemusopastajana. Niin joukko neljään on huvennut.

Kun neljäs pieni tutkijaparka meni äitiyslomalle
eikä takaisin palannut siltä, jäi kolme vain uralle.

Kolmas pieni tutkijaparka päätti ruveta opettajaksi.
Hän vakiviran ja kesäloman sai – toisin kuin parat nuo kaksi…

Ne kaksi pientä tutkijaparkaa tunsi olonsa petetyksi.
Kun heistä toinen firmaan siirtyi, jäi jäljelle enää yksi.

Vaan yksi pieni tutkijaparka ei olekaan mieli maass’:
hän apurahan sai säätiöltä ja voi jatkaa vuoden taas!

 

Kiitos A., E., I., J., K., L., M., N., O., P., T. ja V.
Onnea S.!

Muinais-DNA-tutkimuksesta HS:n Kuukausiliitteessä

Tämänpäiväinen Hesarin Kuukausiliite esittelee tutkimusprojektiamme. Anu Nousiaisen kirjoittama feature-juttu on epätavallisehkosti verkossa myös ei-tilaajien saatavilla, ainakin toistaiseksi, joten sitä voi käydä lukemassa kuka vain: http://dynamic.hs.fi/2018/dna/.

Juttu seuraa arkeologiselta kaivaukselta Valkeakoskelta löytyneen hampaan matkaa Saksan muinais-DNA-laboratorioon ja kertoo samalla muinais-DNA-tutkimuksen uusimmista tuloksista – lähinnä Keski-Euroopasta, sillä Suomen-tulosten julkaisua vasta odotellaan (kuumeisesti!).

Itse en ollut jutussa mukana kuin taustahaastateltavana, mutta oli äärimmäisen mielenkiintoista päästä seuraamaan ison lehtijutun tekoprosessia niinkin läheltä. Ja lopputulos on melko magee! Tekninen härpäke, jolla jutun liikkuvat kuvat on toteutettu, valitettavasti tökkii ilmeisen alustariippuvaisesti.

Koirat tunnistavat ihmisen kasvonilmeitä tiedettyäkin taitavammin

[Tämä teksti on alunperin kirjoitettu julkaistavaksi toisaalla alkuvuodesta 2015.]

Koiranomistajat uskovat vakaasti lemmikkiensä kykyyn tulkita heidän tunteitaan ja ilmeitään. Eläinten kyvystä tunnistaa toisten lajien ilmeitä tiedetään kuitenkin hyvin vähän, ja tieteellinen näyttö koirien ilmeentunnistustaidoista on ollut hajanaista. Nyt itävaltalaisen tutkimusryhmän tuore tutkimus [julk. 12.2.2015] osoittaa, että koirien kyky erottaa ihmisen ilmeitä ei perustu pelkästään yksittäisiin kasvojen piirteisiin, kuten aiemmin on arveltu. Lue lisää

Kaikki maistereiksi, Suomi nousuun!

Aamiainen on päivän tärkein ateria, sanovat ravitsemustuntijat, ja ihmiselle kovin terveellinen. Ei kuitenkaan silloin jos siihen tukehtuu.

Aamun Hesari kirjoitti yritysten osaajapulasta otsikolla Opetusministeri aikoo asettaa tutkijapaneelin. Kirjoituksen alkupuoli oli tavanomaista diibadaabaa työpaikkojen ja työntekijäin kohtaanto-ongelmasta, elinikäisestä oppimisesta ja digi-robo-tekoälyn aiheuttamasta työn murroksesta. Hengityshäiriön ja tukehtumisvaaran aiheuttava kohta tuli loppupuolella: Lue lisää

Ikivanha solulinja paljastaa muinaisen koiran

[Tämä kirjoitukseni on julkaistu alunperin toisaalla 25.6.2014.]

Koirilla esiintyy tarttuvaa syöpää, joka on lähtöisin kauan sitten eläneen koirayksilön muuntuneesta solusta. Muuntumisesta huolimatta tämän syövän perimästä on pääteltävissä alkuperäisen isäntäeläimen ominaisuuksia, osoitti Science-lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimuksen tekijä esitelmöi Helsingissä 26. 6. [2014]. Lue lisää