Kymmenen pientä tutkijaparkaa
eli murheellinen tositarina useassa näytöksessä
Kymmenen pientä tutkijaparkaa urasta unelmoi.
Mutt’ yhden rahoitus loppui, vain yhdeksän jatkaa voi.
Yhdeksän pientä tutkijaparkaa tahtoi tiedettä tehdä vaan.
Kun YT:t yhdeltä laitoksen vei, joukko väheni kahdeksaan.
Heistä kahdeksas lähti ulkomaille, meilas sieltä: Tänne jään!
Ja niin on tutkijaparkain luku laskenut seitsemään.
Seitsemännelle tutkijaparalle urkeni ura uusi:
hän rupesi viulunsoittajaksi; oli parkoja enää kuusi!
Kuudes pieni tutkijaparka sai Kirjansa valmihiksi.
Hän vetäytyi syrjemmäs miettimään, jatkaako uraa – ja miksi?
Ja viides pieni tutkijaparka on muita neuvomaan ruvennut
apurahahakemusopastajana. Niin joukko neljään on huvennut.
Kun neljäs pieni tutkijaparka meni äitiyslomalle
eikä takaisin palannut siltä, jäi kolme vain uralle.
Kolmas pieni tutkijaparka päätti ruveta opettajaksi.
Hän vakiviran ja kesäloman sai – toisin kuin parat nuo kaksi…
Ne kaksi pientä tutkijaparkaa tunsi olonsa petetyksi.
Kun heistä toinen firmaan siirtyi, jäi jäljelle enää yksi.
Vaan yksi pieni tutkijaparka ei olekaan mieli maass’:
hän apurahan sai säätiöltä ja voi jatkaa vuoden taas!
Kiitos A., E., I., J., K., L., M., N., O., P., T. ja V.
Onnea S.!
